Yes I can!

Tänään, 8.2., on kansainvälinen epilepsiapäivä.
Päivän, ja koko teema vuodenkin,  ajatus on "Yes I can"!

Epilepsia päivä tulee tänä vuonna lähemmäksi kuin koskaan aikaisemmin.
Se on tänään vallannut tilaa tehokkaasti sekä mielessä että kielessä.

Saanut sydämen välillä puristavaan jännitykseen ja joskus aiemmin koetun tuskan uudelleen tuntemiseen. Ja seuraavassa hetkessä taas hersyvään nauruun!

Välillä löydän silmäkulmastani kyyneleet.  Ja kohta naurun helinä kaikuu rakas lapsi sylissäni.
Paljon ajatuksia vuosien varrelta on tänään noussut jostain mielen sopukoista uudelleen tutkittaviksi.




Syy, miksi tämä päivä koskettaa aiempiakin vuosia enemmän, on se, että meillä on viimeisen, hiukan vajaan vuoden ajan, ollut kaksi epilepsiaa sairastavaa lasta.

Kaikista tunteiden vuoristoradoista huolimatta, on päälimmäisenä huikea, positiivinen ja rakkauden täyteinen fiilis!
Meillä on viisi ihanaa lasta, jotka osaa, pystyy ja kykenee!

Heistä kahdella on vaan matkassa oma lisäominaisuus.
Sairaus, jonka kanssa on vaan täytynyt oppia elämään. Ja josta on tullut luonnollinen osa meidän perheen arkea näiden lasten osalta.

Onneksi myös lapset osaavat säilyttää kaiken keskellä tärkeän ajatusmallin ja tsempparin:

"Äiti, minä osaan, pystyn, kykenen. Voin tehdä ja onnistua siinä missä muutkin, vaikka yksi ominaisuuksistani onkin epilepsia!"

Rakas Taavi❤❤❤
Rakas Fanni ❤❤❤