Vahva arki on arkirauhaa! Arkirauha on vahvuutta!

Kaksi kuukautta sitten tuntui, että edessä on loputtoman pitkä loma..... No, nyt arki on jo osittain alkanut. Isi on töissä, T:n terapiat käynnistyy  tänään. Eikä koulujen, kerhojen ja esikoulunkaan alkuun ole enää kuin viikko.
Armaat aikataulut palaa kellottamaan päiviä....  Mutta ei haittaa! Ollaan valmiita!


Meillä oli nimittäin ihan huippu kesä.

Rentoa oloa lasten kanssa.

Leikittiin.

Lättyjä syötiin enemmän kuin koskaan ennen!

Nähtiin Tampereen  serkut pitkästä aikaa. Liian pitkästä!

Joku oppi ajamaan pyörällä.

Joku melkein oppi uimaan.

Tytön huone sai remontilla uuden ilmeen.

Isojen poikienkin huonetta hiukan avarrettiin. Ja piristettiin kuvatapetilla.

Laulettiin.

Sadepäivien iltoina paukuteltiin 10 litran kattilallinen poppareita ja katsottiin monta hyvää lasten leffaa.

Vajaa viikko nautittiin mökillä maisemista ja erilaisesta olemisesta. KIITOS MUMMI!

Kello 11.00 äiti unipöksyissä mökin terassilla! Luksusta rentoutumista, harvinaista!

Lapset tunti kaupalla vesileikeissä! Ja isin kanssa kalassa.

Tutkimusmatkailtiin.

Yritettiin vain olla ( siinä määrin, kuin se nyt meitin klaanin kanssa onnistuu...)
Vähän etukäteen jännitin, kuinka olo mökkimaisemissa onnistuu..... mutta jäi kyllä reissusta pelkästään hyvä mieli!

Turvallisesti veneessä. Koko porukka!

Kookos-pinjansiemenkeksit. Taavin namia.
Maistuis kyllä äitillekin!

Kesästä ja herkuista huolimatta T:n dieetti on kulkenut mallikkaasti. Ja myös T on saanut herkutella, sopivilla herkuilla. Ketoosi on pysynyt toivotulla tasolla.

Eilen, arkiaamuna kotikeittiössä, oli ihan huikea fiilis. Pikku P:n ilme ja olo yllä olevassa kuvassa kertoo paljon!


Ainakin itse uskon, että omalla rauhallisella asenteella vaikeisiinkin asioihin, vaikuttaa koko perheen arkeen. Ja sen sujumiseen.
Ja on tietysti esimerkkinä  lapsille, että arki omassa kodissa ja toimet sen ympärillä, on arvokasta aikaa.

Meidän kesässäkin, josta jäi ihan huiput tunnelmat,  oli asioita, jotka mielellään vetäisi maton jalkojen alta. Ja vetäisi oikean suoran päin näköä:
Meillä diagnosoitiin toiselle lapselle lääkitystä vaativa epilepsia.

Mutta maton vetäjä sai jäädä nuolemaan näppejään! Koko perhe seisoo tomerasti omilla jaloillaan! Ja lapsi voi hyvin. Ja sietää lääkityksen ilman haittavaikutuksia.
Tästä jossain vaiheessa hiukan lisää. Ja Taavinkin asioista, kunhan saadaan seuraava epipolin käynti tehtyä.



Nyt kuitenkin:


KIITOS TÄSTÄ KESÄSTÄ.
KIITOLLISENA ALKAVAAN ARKEEN ♡